Torstai on toivoa täynnä...
Eipä ainakaan lapsi asioissa. Sossun tapaaminen oli ja meni. Yhtään lasta ei ole tullut sitten viime vuoden kevään/kesän. Kovin hiljaista kuulemma on. Saamme kuulemma rauhassa suunnitella kesälle/syksylle reissuja, remontteja yms. Tilastoja jos ajattelisi niin pian pitäisi heidän mukaansa tulla lapsia, mutta mitään ei ole tiedossa. He toivovat kuitenkin, että he voisivat katkaista kesälomamme ilouutisella. Kerroimme heille, että päälimmäinen tunteemme tällä hetkellä on turhautuminen. Eivätkä he sitä yhtään ihmetelleet. Erikoinen pari vuotta heillä on ollut, että lapsia on tullut enemmän kuin normaali vuosina. Nyt sitten on kovasti hiljaista. Ei heidän työnsä helppoa ole, en kadehdi sitä yhtään, erittäin vaativaa. Mutta itsekkäästi ajattelen vain meitä ja niitä turhia sanoja aikaisempina kertoina : Varmasti pian. Välillä annetaan toivoa ja sitten taas vedetäänkin köyttä tiukemmalle että ei olekaan toivoa eikä tietoa.
Nuhanenä Villasukka
Odottavan aika on pitkä! Vaikka ei varmaankaan kauheasti lohduta niin toivotan kovasti tsemppiä ja pitkää pinnaa. Siellä jossakin odotuksen päässä siintää sitten palkinto...
VastaaPoistaMukavaa keväistä viikonloppua!
Voivoi, niin toivon, että saisitte pian jo ilouutisia. On todellakin totta tuo, että odottavan aika on pitkä. Ja aika erikoista, että tuo voi niin vaihdella tuokin, että kuinka paljon lapsia tulee...suloista kevätviikonloppua kuitenkin!
VastaaPoistaVoimia kovasti...
VastaaPoistaE
Tiedän tunteen, meillä oli ihan samanlaista, piti varautua mitä kaikkea lapsi tarvitsee. Joskus ne sanoi että haluammeko vielä jatkaa odotusta. Eräällä kerralla ne sanoi että voimme saada lapsen, mutta siihen menee aikaa.
VastaaPoistaAikaa meni...ja lapsi tuli!
Ja kuulosti siltä että teillekin on tulossa, vaikka ei niin nopeasti kuin jossain vaiheessa näytti.
Aika hiljaista teidän alueella on ollut, mutta jonain päivänä, lyhyen tai pitkän ajan jälkeen soi puhelimenne : ) Jaksamista sinne asti!
Jalienty
Nonna, Kirjailijatar, E ja Jalienty: Kiitos teille rohkaisevista sanoistanne. Vielä jonain päivänä uskon saavani olla äiti jollekin ihanalle pienelle ihmisen alulle :)
VastaaPoistaHeips. Tupsahdin sivuillesi. Saanko kysyä, mistä päin odotatte lasta? Itse olen adoptioäiti. Odottaminen on kyllä yhtä ylä-ja alamäkeä. Välillä olo on niiin toiveikas ja välillä niiiiin kyllästynyt. Silti toivotan voimia odotukseenne! Ja kliseiset sanat, kun lapsi vihdoin tulee, pitkä odotus unohtuu (ainakin melkein :)) ja vipinä alkaa!!
VastaaPoistaPeppi: Heippa ja lämpimästi tervetuloa. Olemme kotimaan adoptio jonossa. Mistä päin teillä on adoptio lapsi? Tämä odotus on kyllä niin ylä-ja alamäkeä, kaikki tunteet kyllä käy läpi. Muut ei sitä usko mitä pienen pään sisälle mahtuu tässä vaihees, kuin toiset saman prosessin läpi käyneet. Toivottavasti vipinä pian alkaa :)
VastaaPoistaToivotaan teille iloista ylläriä!! Kotimaan jonossa ei kai niin pysty ennustamaankaan milloin nimeäminen tulee. Meillä on tyttö Kiinasta ja toista ollaan odotettu j o 3 v ja loppua odotukselle ei ole näkyvissä piiiiiitkääään aikaan.
VastaaPoistaPeppi: Meillä odotusta vähän yli 4 vuotta nyt takana. Niin nimeämistä ei tosiaan pysty ennakoimaan. Mekin mietittiin alkuun silloin Kiinaa. Ylläri pylläri se sitten todella on kun joskus saapuu :D
VastaaPoista